Päähahmot
Nimi: Royal Garden’s Disco Diva ''Diiva''
Rotu: Keskikokoinen villakoira
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 4 vuotta
Ulkonäkö: Diiva on kevytrakenteinen, aprikoosin värinen villakoira. Säkäkorkeutta koiralta löytyy n. 40 cm, joten tämä luokitellaan keskikokoiseksi. Narttu on terverakenteinen, ja tuuhean kihara, yksivärinen turkki on trimmattu ’leijonaksi’, eli karva on leikattu lyhyeksi takaosasta kylkiluihin asti, kaikista jaloista nilkkojen palloja lukuun ottamatta sekä kasvoista ja osasta kaulaa, myös häntään on jätetty tuuhea soikion mallinen tupsu. Naaraan päässä oleva pitkä, tuuhea karva on sidottu pään päälle tummalla ponnarilla pois silmien tieltä. Diivan kirsu ja anturat ovat mustat, kynnet tummanruskeat kuten myös silmät. Kaulassaan naaraalla on kullanvärinen, kapea näyttelypanta.
Luonne: Tämä narttu luulee olevansa yksi pieni kuningatar, Diiva tietää täsmälleen mitä haluaa ja haluaa sen nopeasti. Tuo on tottunut saamaan tahtonsa läpi hyvin helposti, ja kuvittelee koko maailman polvistuvan eteensä jos hän vain käskee niin. Usein narttu nostaakin itsensä jalustalle ja pitää itseään parempana muihin verrattuna, eikä hyväksy minkäännäköistä isottelua tai että hänen ylitseen kävellään. Neitimäisyydestä ja hemmottelusta johtuen Diiva on varustettu ylimielisyyden lisäksi roimalla ripauksella itsepäisyyttä ja äkkipikaisuutta, josta johtuen tuo saattaa olla helposti erittäin rasittavaa seuraa. Ulkonäkö on yksi niitä asioita, joista Diiva ei siedä minkäänlaista kritiikkiä. Tuo onkin helppo saada loukkaantumaan ja suuttumaan jos iskee esim. hänen turkkiinsa, painoon tai käytökseen. Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita etteikö Diivan kanssa voisi tulla toimeen. Oikeassa seurassa narttu osaa olla mukavakin, ja jos hän tunnustaa toisen arvoisekseen kohtelee tuota kuin siskoaan. Tähän kuitenkin vaaditaan kärsivällisyyttä ja molemminpuolinen luottamus, jota on vaikea muttei millään tavalla mahdoton ansaita. Komeat, nuoret urokset ovat toki sitten asia erikseen, jos nuo vain vaikuttavat mukavilta saattaa narttu antaa noille ilmaisen pääsyn mukavaan luonteeseensa – mutta samalla osaa olla hyvin mustasukkainen ja omistushaluinen ’miehistään’.
Historia: Diivaksi kutsuttu narttukoira on elänyt koko elämänsä hemmoteltuna ja rakastettuna. Perhe joka koiran kasvattajalta osti piti huolta että heidän pikku prinsessansa sai kaiken mitä pieni koira voisi vain haluta, ja nopeasti Diiva sai vallattua oman paikkansa perheen sohvalta ja omistajien sydämistä. Lemmikin viran ohella tuota käytettiin myös näyttelyissä, joissa koira pärjäsikin melko mainiosti. Eräässä näyttelyssä varas päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen ja varasti nartun sillä aikaa kun omistajien huomio oli kiinnittynyt kehässä juokseviin koiriin. Ihmisvilinän turvin miehen onnistui kiikuttamaan koira autolleen, ja myöhemmin ajoi kotiinsa välittämättä Diivan kärttyisästä rähjäämisestä.
Luoja: Lappis
Nimi: Pohjantuulen Pietari ''Pietu''
Rotu: Borzoi
Sukupuoli: Uros
Ikä: 7 v
Ulkonäkö: Säkä 85 cm, eli ihan ylä rajalla. Painoa on n. 41 kg Näyttää nuorelta ja on solakka. Silti turkin alla piilevät voimakkaat lihakset, jotka eivät ole iän karttuessa surkastuneet. Pitkä kuono, jonka avautuessa paljastuvat kellertävät hampaat ja helakanpunainen kieli. Vähän haiseva hengitys. Karva on pidempää kaulassa ja mahassa, muuten suhteellisen lyhyttä. Pohjaväri on valkea, harmain ja tummanharmain kuvioin. Omistaa suuhteellisen pitkät jalat ja mustat kynnet. Omisti ennen pari pientä arpea, mutta ne ovat jo turkin alla. Silmät ovat siniset, mustat anturat.
Luonne: Ystävällinen ja huumorintajuinen poju joka ei pienestä härnäämisestä suutu. Todella sitkeä. Rakastaa tarinoiden kertomista, ja haluaa rohkaista nuorempia ja yrittää aina rauhoitella nuorempia, jos he hermoilevat. Jos joku kysyy Pietulta neuvoa, hän vastaa omien tietojensa mukaan. Ei pidä kiusaajista tai tai koirista jotka syrjivät toisia esimerkiksi huonon turkinlaadun. Pietari on todella lapsenmielinen ja osallistuu usein nuorten leikki kilpailuihin tai leikkeihin. Kaikkien kaveri, jolle voi kertoa kaikki huolet ja murheet ja Pietu todella kuuntelee. Ei väitä kovin paljon ulkonäöstään eikä siitä miltä näyttää. Ei laita koiria mielessään arvojärjestykseen vaan pitää kaikkia tasa-arvoisina. Ei letkauta korviakaan sille, jos joku kutsuu häntä resupekaksi tai takkuturkiksi. Tykkää naurattaa muita. Ei oikein jaksaa haastaa riitoja. Ei pomottele ketään. Ei hyväksy likaista peliä vaan yleensä nuhtelee huijaajaa isämäisesti(mutta se ei yleensä auta) Toimii Isoisämäisenä hahmona.
Historia: Suomalaissyntyinen Pietari syntyi kolmen sisarensa kanssa arvostettuun kenneliin,jossa koulutettiin kilpajuoksijoita. Hän vanhempansa olivat suosittuja ja taitavia juoksijoita. Nimeäjät muistivat ilmaisun ”nopea kuin tuuli”, niinpä he nimesivät pennun ilmansuunnan mukaan ja lisäsivät perään vielä jonkun omasta mielestään hienon nimen. Pietari sai alkunimekseen ”Pohjatuuli”, koska hänellä oli pentuaikana paksuin turkki. Pietirsta tuli kuuluisa kilpakoira, josta monet tarjosivat paljon rahaa. Vaikka omistaja ei myynytkään Pietaria, se ei estänyt varasta nappaamasta kilpaurosta. Pietari napattiin yön turvin nukuttamalla tämä unilääkkeellä. Kun Pietu seuraavan kerran heräsi, hän oli tässä oudossa paikassa johon varas tunki varastamansa koirat.
Luoja: Kuutti
Nimi: Kaira
Rotu: Islanninlammaskoira
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 3 vuotta
Ulkonäkö: Kairalla on pörheä ja paksu säänkestävä turkki, jonka päävärinä toimii kullanruskea. Turkissa on vaaleampia merkkejä ja suupielet sekä korvat ovat todella tummanharmaat. Molemmilla poskilla on tätä väriä oleat pilkut ja molemmat etutassut ovat valkoiset. Kaira on melko tanakka ja pienikokoinen koira. Säkä on 38cm ja painoa 12kg. Nartun turkki on pidempää korvissa, poskissa, kaulassa, vatsassa, jalkjojen ”takaosissa”, hännässä ja takamuksessa. Kaira ei ole erityisen lihaksikas, mutta tällä on silti melko vahvat jalat. Nartun häntä on aina vasemmalle puolelle kaartuneena. Kirsu ja kynnet mustat, polkuanturat ovat tummanharmaat. Silmät ovat meripihkan väriset.
Luonne: Kaira on ystävällinen, penturakas, säikky narttu. Yrittää kovasti esittää pelotonta, mitättömin tuloksin. Älykäs narttu on luotettava ja hieman ylpeähkökin, mutta pohjimmiltaan hyvinkin äitimäinen ja huolehtivainen hahmo. Ja kuten aiemmin mainittu, Kaira rakastaa pentuja yli kaiken. Kaira olisi mielellään kokoajan paapomassa pentuja, mutta jos työ kutsuu, hoitaa narttu asiansa velvollisuuden tuntoisesti ja mahdollisimman hyvin. Ahkera koira, joka on tottunut paimentamiseen.
Historia: Kaira syntyi melko kuuluisalle kasvattajalle joka omisti maatilan. Kaira jäi ainoana pentueestaan kasvattajalle, muut pennut myytiin hyviin koteihin. Narttu eli onnellista lapsuutta emonsa ja vanhempien sisarustensa kanssa paimentaen maatilan lampaita. Kaira menestyi hyvin näyttelyissä ja paimennuskisoissa ja sille alettiin etsiä kumppania tulevia pentuja varten. Kovin pitkälle nämä suunnitelvat eivät päässeet, sillä yhtenä yönä nartun vahtiessa lammaslaumaa, tuo napattiin ja kuljetettiin muiden varastettujen koirien luo.
Luoja: KakuroWolf
Nimi: Cioban's Trei, ''Taru''
Rotu: Australiankarjakoira
Sukupuoli: Uros
Ikä: Noin 3,5 vuotias.
Ulkonäkö: Taru on hyvin perus keskikokoinen koira, säkäkorkeutta 48 senttiä ja painoa noin 16 kiloa. Turkki sileä ja tiivis, kestää hyvin säätä kuin säätä. Kaulassa karva jokseenkon pidempää, ei kuitenkaan helposti huomattavissa. Turkki on väriltään sinikirjava, mustin merkein. Pään oikea puolisko suurehkolla mustalla merkillä, korvaa myöten, jättäen kuitenkin hiukan korvan pään sinertäväksi. Vasemman silmän ympärys musta. Tan-väriset pallokuviot myös koristavat uroksen otsaa. Etujaloissa tan-väriä jalkojen puoleen väliin, takajaloissa tassut tan-värillä. Tan-väriä on myös uroksella kuonossa, jatkuen rintaan ja väriä on myös mahassa. Alaselässä sillä on kaksi mustaa laikkua. Silmät tummanruskeat, anturat ja kirsu mustat.
Luonne: Tarun ensivaikutelma on hyvin varovainen. Uros suhtautuu uusiin ihmisiin ja/tai koiriin hyvin varautuneella asenteella. Lähestyy varoen ja tuon luottamuksen saaminen saattaa hiukan kestää. Luottamuksen saatua, Taru on kuitenkin hyvin uskollinen ja pyrkii pysymään läheisten vierellä, pitäen näitä silmällä mahdollisimman paljon. Huonon kuulonsa vuoksi tosin, uros saattaa joskus antaa myöskin väliinpitämättömän tai ei-niin-kiinnostuneen kuvan. Tätä se ei kuitenkaan ole, Taru ei vain yksinkertaisesti kuule. Pulmiin ja se yrittää hyvin kiperästi etsiä ratkaisua, eikä hillitä aiheesta, ennenkuin se on saanut siihen edes jonkinlaisen vastauksen. Itsepäinenkin uros osaa olla, ei mielellään antaisi missään periksi. Mutta muuten Taru on kyllä hyvin leikkimielinen ja energinen. Puhuessaan pyrkii käyttämään riimejä mahdollisimman paljon. Ei tiedetä, mistä kyseinen piirre urokselle on tullut. Taru myös pelkää ja se ahdistuu ahtaista ja suljetuista tiloista, tämä johtuen siitä, että se on saanut aina olla omassa kodissaan vapaana ulkona.
Historia: Taru on asunut koko ikänsä maaseudulla oman perheensä kesken. Siellä sillä ei ollut mitään rajoja, joten se sai juosta pihalla omin päin. Paimentamiseen urosta ei käytetty (ellei perheen pieniä lapsia lasketa mukaan...), vaan se olierinomainen agility-koira. Agilityä Taru teki mielellään, sillä se sai poistettua ylimääräistä energiaa ja se oli muutenkin sen mielestä kovinkin hauska laji. On voittanut monia palkintoja ja onkin erittäin ylpeä siitä. On epätiedossa miten ja kuinka Taru loppujenlopuksi päätyikään muiden varastettujen koirien luokse. Tuo ei edes sitä itsekkään muista.
Luoja: Shiyukitora
Nimi: Panu
Rotu: Welsh Corgi Pembroke
Sukupuoli: Uros
Ikä: 3 vuotta
Ulkonäkö: Panulla on perus Corgin rakenne, isot korvat, lyhyet jalat. Sillä on tumman sininen kaulapanta, jossa roikkuu hopean värinen kulkunen. Turkki on sileää ja puolipitkää. Panu on syntynyt töpöhäntäisenä, joten sen häntää ei ole typistetty. Turkin pohjaväri on valkoinen. Hieman harmahtava, vaalean ruskea väritys kulkee naamassa, selässä ja hännän tyvessä. Olkapäät jäävät valkoisiksi, samoin suuri osa kyljistä Myös naamaan jää keskelle valkoinen juova, joka päättyy otsan yläosassa. Panu painaa 12 kg ja sen säkäkorkeus on 27 cm. Se on myös hyväkuntoinen ja ketterä, vaikkei olisikaan porukan nopein juoksija lyhytjalkaisuutensa takia.
Luonne: Panu tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Mutta koska se ikävöi perhettään, se voi yleensä olla huonolla tuulella ja käyttäytyä ajattelemattomasti. Panu onkuitenkin laumasielu ja se tekee mitä vain suojellakseen laumaansa, oli vastassa sitten mikä vaan. Vaikka koirat voivat saada kuvan, että se on aina huonolla tuulella ja hyökkäävä, Panu on pohjimmiltaan hyvin ystävällinen, huolehtivainen, iloinen ja pirteä koira. Se oikeasti välittää laumastaan, vaikkei sillä ole yleensä intoa näyttää sitä.
Historia: Panu oli pentueensa pienin. Sillä oli hyvä kasvattaja, joten se vietti leppoisaa pennun elämää ensimmäiset kaksi kuukautta elämästään, jonka jälkeentuli eräs perhe häntä ostamaan. Perheeseen kuului neljä jäsentä; tyttö nimeltä Jenni, hänen vanhempansa ja kissa nimeltä Syksy. Panu eli onnellisinta elämää. Se oli kiintynyt Jenniin ja rakasti tätä suuresti. He kävivät yhdessä agilityharjoituksissa ja voittiat ensimmäisissä kisoissa hopeaa. Kissakaan ei häntä haitannut lainkaan. Päinvastoin; hänestä ja Syksystä tuli hyvät ystävät. Syksy oli Panua kaksi vuotta vanhempi, ja se opetti koiran talon tavoille. Noin viikko sitten kissa jäi auton alle ja menehtyi. Perhe suri kissan kuolemaa, Panu mukaan lukien. Jenni näytti ottavan sen kaikkein raskaiten, ja Panu yritti kaikkensa piristääkseen häntä. Noihin aikoihin se tajusi, kuinka tärkeää hänen läsnäolonsa on tällaisina aikoina. Iltana ennen sieppaustaan, se teki sopimuksen Jennille, ettei koskaa jättäisi häntä. Sinä yönä Panu ei kuitenkaan saanut unta. Sen päässä pyörivät monet asiat. Niinpä muiden nukkuessa Panu meni ulos haukkaamaan happea. Se istui aidatulla takapihalla ja tuijotti taivasta. Pian vieras mies yritti yllättää sitä takaapäin. Yllätys epäonnistui, sillä Panu oli kuullu askeleet jo kaukaa. Panu ei ollut nähnyt miestä ennen ja sille tuli aavistus, että tämä mies halusi pahaa. Niinpä Panu murisi ja oli valmiina hyökkäämään. Kuitenkin mies sai runsaan rimpuilun jälkeen Panun siepattua ja kuljetettua muiden koirien luo.
Luoja: Pipilia
POISTUNUT SARJAKUVASTA TOISTAISEKSI!
Nimi: Storm Hunter's Hidalgo, ''Hidalgo''
Rotu: Dobermanni, typistetty
Sukupuoli: Uros
Ikä: 4 vuotta
Ulkonäkö: Hidalgo on ulkonäöltään tyypillinen dobermanni. Sen pää on voimakas, kuono pitkä, rakenne vankka ja lihaksikas., Myös, ulkomailta tuotuna koirana Hidalgon häntä ja korvat on typistetty, eli korvat osoittavat suiposti suoraan ylös päin, korvankärkien kaartuessa hieman toisiinsa päin, ja häntä on vain lyhyt pieni töpö. Koska Hidalgo on uros, sen säkä hipoo 70 cm ja korkeaa kokoa on tukemassa lihaksikas rakenne, joka saa uroksen painamaan lähes 43 kiloa. Ei siis ihan pieni koira. Värikarttana toimii hyvin yksinkertainen musta ja maksanruskea. Karva itse on todella lyhyttä, siloista ja tästä syystä Hidalgolla on tapana joskus hieman paleltuakin kovilla talvipakkasilla. Esineellistä puolta hoitaa omistajalta saatu piikkikaulapanta, jossa on nimilaatta ja nimilaatan toisella puolella puhelinnumero, joskin numero on jo hieman kulunut, eikä siitä halua saada selvää.
Luonne:Luonteeltaan Hidalgo ei ole ihan palkintopiski. Herra ei luonteeltaan ole niinkään ilkeä, vain hieman syrjäytyvä. Hän ei tunne tarvetta olla kohtelias muita kohtaan, vaan kohtelee muita tasavertaisina itsensä kanssa. Hänen mielestään toisille kohteliaana oleminen on jokseenkin näiden arvoja ylentävää. Mutta vaikka Hidalgo onkin suorasanainen ja joskus todella paljon hankala saada kiinnostumaan asioista, hän on kykeneväinen keskusteluun. Sillä vain täytyy olla hyvät hermot, kenen kanssa herra puhuu, sillä Hidalgo osaa olla todella sarkastinen otus, kun sille päälle sattuu. Eli aina. Yllättävän mukavaa seuraakin Hidalgo osaa olla, jos jaksaa mustaa huumoria ja hieman negatiivisempaa kantaa asioista.
Jos Hidalgo kiintyy kehenkään, hän ei yleensä näytä sitä ulospäin. Pienillä eleillä silloin tällöin voi kuitenkin päätellä, onko uroksen mustalla listalla vai ei. Jos jotakuta hänen läheisistään harmittaa, hän ei suorasanaisesti lohduta, mutta huomauttaa kerrankin jostakin positiivisesta asiasta ja ottaa oikean kontaktin siihen henkilöön, jonka kanssa puhuu. Oli kuinka syrjäytyvä vain, jopa Hidalgolla on sydän ja kyky rakastaa, eikä se halua viettää aikaansa yksin. Jos uros jätetään yksin, se ahdistuu huomattavasti ja yrittää pyydellä anteeksi omalla oudolla tavallaan; olemalla jossakin määrin mukava. Vaikka Hidalgon luonne ei olekaan kovin palkitseva muille, uros yleensä tietää, mitä tekee ja osaa johtaa porukkaa hyvin. Sillä on vain vaikeuksia sopia kompromisseistä ja saattaa joskus loukkaantuakin, jos hänen mielipidettään uhmataan vahvasti. Jos siis jotain hänelle sanoo, niin kannattaa ilmaista se varoen.
Historia: Hidalgo on ulkomailta tuotu koira. Ulkomailla ollessaan se kiersi monta kotia, mutta missään kodissa ei oikein ollut hyvä. Joko omistajilla ei ollut halua kouluttaa Hidalgosta kunnon koiraa tai sitten koira vain oli liikaa omistajille purtavaksi. Hankala luonne ei siis auttanut turhan paljoa. Hidalgo joutui siis useasti olemaan aina jossakin löytökodissa. Tämän takia Hidalgoa alkoi paljon ahdistaa yksinolo. Siitä tuntui, ettei se oikein kelvannut mihinkään ja että jokainen ihminen halusi vain hyljätä sen. Tämä kuitenkin muuttui, kun eräs nuori nainen etsi isälleen vanhuspäiville seuraksi koiraa. Mies oli entinen ongelmakoirien kouluttaja ja oli sanonut, ettei tarvitse mitään koiraa, mutta jos tarvitsisi, niin hankalassa olisi enemmän huvia. Tämän takia miehen tytär oletti Hidalgon olevan oivallinen valinta isälleen ja otti tämän mukaansa. Vaikka Hidalgon oli tarkoitus olla joululahja, se aiheutti niin suurta sotkua tyttären kotona, että vanhus sai sen hieman etuajassa. Ensin Hidalgo ei meinannut totella sanaakaan, mitä vanhus sanoi, mutta vanhalla ihmisellä oli aikaa Hidalgolle ja pian Hidalgo kiintyikin mieheen syvästi. Vaikkei Hidalgo vieläkään tullut toimeen muiden ihmisten kanssa, se luotti ja nautti seurastaan vanhan miehen kanssa. Kuitenkin, eräänä yönä, kun Hidalgo oli ulkona aitauksessa, se näki pakettiauton tulevan talon pihaan. Ensin se luuli niiden olevan varkaita ja alkoi rähisemään, mutta hiljentääkseen sen, varas otti Hidalgon mukaansa.
Luoja: Randsa
Tärkeät sivuhahmot
Nimi: Devil Runner's Vitali Ivan
Kutsumanimi: Ivan
Rotu: Saksanpaimenkoira
Sukupuoli: Uros, leikattu
Ikä: 8 vuotta
Ulkonäkö: Ivan on säkäkorkeudeltaan hujahtanut vähän turhan pitkäksi yksilöksi. Se on noin 68 cm korkea ja suurin osa rakennetta on pelkkää jalkaa. Saksanpaimenkoiran yleinen ryhti ja tasapaksuus katoaa tässä otuksessa, koska se kulkee useimmiten selkä kumarassa, häntä koipien välissä ja katkenneen kielen takia tälle on vaikea syödä kovin suuria paloja. Tämän takia sakemanni näyttää varsin riutuneelta ja kylkiluut paistavat läpi rinnasta. Ihoa peittää hopeanharmaa karva, jossa kuvioinnit ovat mustia. Turkki on ohutta ja kiillotonta, sekä sillä on tapana rasvoittua helposti. Pitkästä ja tuuheasta nuoruudenturkista on muistona vain harmaat partakarvat leuassa. Anturat ovat koiralla tummanharmaat ja kynnet valkoiset. Tämän takia uros onkin rotuvikainen, eikä ole kykeneväinen osallistumaan kilpailuihin. Kaulassaan tällä uroksella on myös punamustapilkullinen kaulapanta, johon on kiinnitetty tassun muotoinen nimilaatta. Nimilaatassa on osoite ja puhelinnumero, sekä toki Ivanin kutsumanimi. Kuten aikaisemmin mainittu, uroksen kieli on katki, eikä tämä siksi voi puhua ja normaalit toiminnot, kuten syöminen ja juominen on vaikeaa. Korviltaan uros on myös ollut syntymästään asti huonokuuloinen ja kuulee äänet enemmänkin etäisenä surinana. Ivan kuitenkin osaa elekielellä tehdä hyvinkin selväksi, mitä tarkoittaa, mutta kommunikointi saattaa silti olla vaikeaa.
Luonne: Vanhuus on alkanut tätä urosta painaa jo niskan päällä. Ivan on perusluonteeltaan arka ja alistuvainen. Hän pyrkii miellyttämään kaikkia, jotta ei missään nimessä jäisi yksin, koska tietää olevansa riippuvainen muiden avusta. Uros ei osaa tehdä omia päätöksiään ja kokee usein olevansa pelkkä taakka tai vaivaa. Ei sillä, että hänestä paljoa hyötyä olisikaan, vaikka koiralla on yllättävän hyvä muisti. Ivan on hyvin fiksu ja keksii jos jonkilaista tapaa soveltaa älykkyyttään. Jos uros on tuijottanut ikkunasta ulos kokonaisen automatkan, saattaa se osata tiensä kotiin tai ainakin lähemmäs kotia. Koiralla on myös hyvin kehittynyt näköaisti, koska ei voi kuulla taikka haistaa kunnolla kielen vajaavuuden takia. Se yrittää usein käyttää taitojaan muiden auttamiseen ja miellyttämiseen, etenkin omistajien. Vaikka koiralla ei ihan helpointa ole vammojensa puolesta ollut, se kuitenkin pyrkii aina pysymään toiveikkaana ja on oikeastaan todella lempeä, kun pääsee arkuutensa yli. Ryhmässä Ivanista saattaa valjastua se, joka pimeydenkin hetkellä jaksaa inpsiroida, koska vammoistaan huolimatta koira on täynnä elämäniloa.
Menneisyys: Ivan syntyi käyttölinjaiseen sakemannihaaraan. Synnynnäisen kuulovammansa takia se päätettiin antaa huolehtivaan, mutta ammattilaiseen perheeseen ja eräs nuori pari ottikin pennun itselleen. Kouluttaminen ei ollut helppoa, sillä pentu oli varsin arka, että huonokuuloinen, mutta kokeneina koiranomistajina pariskunta sai koulittua Ivanista kunnon koiran. Koulutuksen lomassa alkoivat esiintyä piilevät kyvyt ja etenkin yhdessä tapauksessa. Kun Ivan oli nuori, se kärsi eroahdistuksesta ja omistajien lähdettyä, se saattoi avata takaoven tai änkeytyä ikkunasta päästäkseen näiden perään. Totta kai pieni pentu eksyi vieraassa maastossa ja oli jo melkein ilta, kun omistajat tulivat kotiin ja huomasivat Ivanin kadonneen. Vaikka kuinka pentua etsittiin, tätä ei halunnut löytyä ja lopulta sakemanninpentu löytyi samaisen takaoven takaa, mistä se oli lähtenytkin. Surkea nyyhkytys oli paljastanut pennun ja tästä eteenpäin omistajat lukitsivat ovet ja hankkivat pennulle kaulapannan, josta saisi yhteyden omistajiin, jos se pääsisi pakoon.
Vuodet vierivät ja Ivan oli onnellinen pariskunnan kanssa. Koira matkasi omistajiensa kanssa ympäri Suomea ja kerran he olivat kesämökillä. Ennen Ivan ei niinkään ollut pelännyt ukkosta, koska se oli yleensä ollut varsin kaukana, eikä koira ollut tällöin tuntenut mitään suurempia jyrähdyksiä. Kuitenkin, saaristossa ukkonen jyrähti aivan päällä ja Ivan parka säikähti oikein kunnolla suurta järinää, jonka ukkonen sai aikaan. Säikähdyksissään koira puri kielensä poikki, mutta saatiin pelastettua eläinlääkärin luona. Siitä lähtien omistajat tosin vahtivat koiraansa kuin haukka saalistaan ja Ivan tarvitsikin paljon apua juomisen ja syömisen kanssa. Tämä oli iloiselle koiralle ollut aika kova lyönti ja pitkäksi aikaa koira kyllästyi ja väsyi. Se alkoi kuihtua, mutta huomatessaan omistajien huolen se ymmärsi, että teki hallaa itselleen rakkaille ihmisille. Koira ymmärsi, että jonkin takia kannattaa aina sinnitellä.
Niinpä Ivan sopeutui elämäntilanteeseensa ja eleli rauhassa oman perheensä parissa. Kuitenkin, kun Ivan oli päästetty vapaaksi ja koira oli hieman poikennut tutulta alueeltaan, se napattiin kiinni ja raahattiin mukana kauas kauas kotoa. Nappaajana oli vieras mies, joka oli ottanut useamman muun koiran mukaansa. Koirat pääsivät kuitenkin yhdessä pakenemaan, mutta Ivan jätettiin taakse. Myöhemmin Ivan törmäsi erääseen dobermanniin matkallaan kotiin päin, jonka jälkeen porukkaan liittyi myös vanhaan porukkaan kuulunut husky. Husky kuitenkin lähti edeltä ja dobermanni ja Ivan lupasivat seurata. Lopulta kuitenkin iski sademyrsky ja Ivan eksyi dobermannista, piiloutuen leirintäalueen levähdyspaikalle.
Luoja: Randsa
Hahmon saavat poistaa sarjakuvasta vain luvan saaneet!
Sivuhahmot
Nimi: Lady
Rotu: Dobermanni
Sukupuoli: Naaras
Muuta: Kaira ja Taru törmäsivät häneen yrittäessään löytää Hidalgoa
Sarjakuvasta poistuneet Hahmot
Nimi: Pablo
Rotu: Dalmatialainen
Sukupuoli Uros
Muuta: Yksi koirista jotka Kaira ja Taru tapasivat koirapuistossa, yritti ystävänsä Rosvon kanssa auttaa kaksikkoa löytämään tietoja Hidalgosta.
Nimi: Rosvo
Rotu: Valkoinen länsiylämaanterrieri
Sukupuoli Uros
Muuta: Yksi koirista jotka Kaira ja Taru tapasivat koirapuistossa, yritti ystävänsä Pablon kanssa auttaa kaksikkoa löytämään tietoja Hidalgosta.
Nimi: Juliet
Rotu: Pitkäkarvainen Collie
Sukupuoli: Naaras
Ikä: 4 vuotta
Ulkonäkö: Juliet on pitkäkarvaisen collien tapaan rusehtava ja paksuturkkinen. Rinta ja hännänpää ovat valkoiset, samoin osa kasvoista. Niska on musta. Jalat näyttävät lyhyemmiltä mitä oikeasti ovat karvan pituuden ja paksuuden takia. Silmät ovat tumman suklaan väriset ja lempeät. Säkää löytyy 52 cm eli Juliet on normaaleissa mitoissa. Turkki on siisti ja suora. Julietin turkki on karkeahkoa, muttei kuitenkaan karkeaa. Lihakset ovat melko suuret, mutta ne peittyvät turkin alle.
Luonne: Juliet on älykäs ja aktiivinen naaras. Ei voi sietää sitä, että joutuu olemaan pitkiä aikoja paikoillaan. Naaras pitää muiden koirien seurasta ja on hyvinkin ystävällinen. Lempeä myös ihmisiä kohtaan. Nauttii erityisesti harjaamisesta ja muusta hellimisestä. Juliet on kyllä aika itkupilli, hän saattaa alkaa itkeä koetessaan ahdistusta tai pelkoa. Naaras ei pidä lapsista. Juliet tottelee käskyjä todella tanakasti; jos sille sanoo odota, niin hänhän odottaa vaikka maailmanloppuun asti. Ei osoita erityistä kiinnostusta uroksiin, yleensä vain tuhahtaa ja jatkaa matkaansa. Nartun lempipuuhaa on lampaiden paimennus ja muu juokseminen.
Historia: Juliet on toiminut koko elämänsä ajan paimenkoirana. Kun Juliet oli vielä pieni, muutama penska heitteli sitä kivillä, minkä vuoksi ei pidä lapsista. Julietin isäntäperhe oli hyvin ystävällinen: Rouva hoisi tämän turkki ja hellitteli Julietia muutenkin. Isäntä pisti Julietin juoksemaan lampaiden paimennuksessa, mistä narttu nautti erityisen paljon. Sanalla sanoen narttu oli onnellinen eikä halua vaihtaa elämäänsä mihinkään muuhun mistään hinnasta.
Kohtalo: Matkattuaan tovin muiden koirien kanssa tunnisti alueen tutuksi ja palasi kotiinsa.
Luoja: MsVuonis
Nimi: Vemppu
Rotu: Samojedi
Sukupuoli: Uros
Muuta: Oli lukittuna samassa huoneessa Julietin kanssa ennen nartun pääsemistä irti. Varastaja oli lyönyt koiraa useita kertoja estääkseen tuota pakenemasta.
Kohtalo: Paettuaan rakennuksesta muiden hahmojen kanssa tunnisti alueen tutuksi, ja kiitettyään muita löysi kotiinsa.
Nimi: ?
Laji: Ihminen
Sukupuoli: Mies
Muuta: Koirat varastanut mies, joka myy niitä eteenpäin saadakseen hieman ylimääräistä. Tämän eläintenpitometodit ovat kyseenalaisia, ja mies on koirien kanssa muutaman kerran luottanut voimankäyttöön. Varastetut koirat puhuvat hänestä yleensä 'sinä miehenä'.
Kohtalo ???
.:Ylläpitäjä:.
Lappis
.:Piirtovuorossa:.
Lappis 11.3 - 25.3